torstai 2. maaliskuuta 2017

#retkihaaste -hepalla metsässä


Kuvassa ovat hurmaavat hepat Melli ja Sirpale.
Vaikka Melli on oikeasti isokoinen poni. 

Sain ilon ja kunnian tutustua Melliin viime syksynä.
Siitä lähtien olen kerran viikossa käynyt 
hänen kanssaan ulkoilemassa.

Paljon käydään kahdestaan lähimetsässä,
välillä on poikani mukana.
Muutama kerta ollaan laitettu oikein satula
ja käyty ravaamassa ja laukkaamassa lähimaastossa.


Suurimmaksi osaksi siis kuitenkin 
käyskentelemme lähimetsässä. 
Melli on jo vanha tammamamma,
eikä jaksa hurjaa menoa.

Rauhallinen vauhti sopii minulle, sillä 
se mahdollistaa  hengähtämisen kiireen keskellä 
sekä
ympäröivän kauneuden huomaamisen.
Kuten huurteiset puut. 


Useimmiten ratsastan ilman satulaa,
mikä on aika kivaa.
Lämmin hevonen tuntuu mukavalle
ja eläimeen saa paremmin kontaktin. 
Ilman satulaa myös tasapaino kehittyy mukavasti. 


Vaikka siis yleensä menemme rauhallista vauhtia,
niin kerran Melli innostui yllättäen hyppäämään 
pienen ojan yli.
Pien loikka Mellille, suuri minulle. 
Kyllä oli ponikin ihmeissään myöhemmin.

Riemunini oli suuri, 
kun pysyin selässä koko loikan ajan.

Tämän nimeän retkeksi luontokohteeseen, 
johon yhdistät lempiharrastuksesi.

sunnuntai 26. helmikuuta 2017

#retkihaaste - sunnuntaiseikkailu Susannalla


Tänään oli mielettömän hieno retkipäivä.
Ystäväperhe kummityttöni kanssa saapui Turkuun,
ja sovimme yhteisestä retkestä. 

Kohteeksi valikoitui kaunis ja monipuolinen Katariinanlaakso. 
Kummityttö halusi käydä kurkkaamassa myös 
Vaarniemessä olevan ison tammen,
jonka sisään voi kavuta. Sielläkin kävimme myöhemmin. 


Vaan meitä aikuisia kiinnosti erityisesti paatti, 
josta olin saanut vihiä sosiaalisen median kautta. 
Katariinanlaakson edustalla nimittäin makaa hylättynä
proomu Susanna. 

Hieman meitä epäilytti lähestyä laivaa, 
sillä jää oli aika vetistä rannan tuntumassa.
Vaan hyvin se vielä kesti.


Olen aiemmin käynyt tutustumassa hylättyihin taloihin.
Susanna on ensimmäinen hylätty paatti,
jonka sisällä olen ollut. 

Susanna on aikanaan ollut upea alus.
Taidokas kädenjälki näkyy yhä.
On todella sääli, 
että alus on mennyt näin huonoon kuntoon. 
Kannen alla pääsali oli ihan veden ja jään peitossa. 


Susannalta löytyi myös sauna,
jossa oli vankkatekoiset lauteet. 
Miten upeaa olisikaan päästä tuollaisella aluksella 
merelle ajelemaan, saunomaan ja uimaan. 

Vitsailimme siitä, miten Turussa yleensä käydään jokilaivoilla.
Sillä me kävimme nauttimassa tsufeet merilaivalla. 
Aika ainutlaatuinen kokemus tämä. 


Olisi kyllä upeaa,
jos tämän proomun saisi vielä kuntoon. 

Tämä #retkihaaste kuuluu kategoriaan luontokohde, 
jota suositeltiin sosiaalisessa mediassa.

perjantai 24. helmikuuta 2017

#retkihaaste - Kuuvannokka, Ruissalo


Eräs minulle tärkeä ja rakas paikka jo nuoruudesta asti
on Ruissalon Kuuvannokka. 
Tiedän paikan vain siksi, että ystäväni joskus aikanaan
vei sinne juhannusta viettämään. 


Sää oli tänään merkillinen. 
Aurinko paistoi aamulla, 
mutta viime päivinä on tullut runsaasti lunta.
Ei siis ollut synkkää eikä harmaata,
mutta ei auringonpaisteistakaan. 
Metsässä oli koskematon ja maaginen olotila.


Kuuvassa on joskus ollut asutusta, 
mistä on jälkiä näkyvissä.
Paikalta löytyy vanhat portaat, talon kivijalkaa,
alppiruusuja ja angervoja. 


Rantakallioille johtaa mäntykujanne,
jonka päässä näkyy upea merimaisema.
Muutoinkin Kuuvasta löytyy upeita maisemia,
missä kalliolla kasvavat puut ja kivet antavat  
upeita raameja maisemalle.


Rannalta löysin upean jäämuodostelman,
joka hehkui outoa sineä. 
Hyvin harvoin törmää tällaiseen ilmiöön. 
Tämä jäämuodostelma olisi hyvinkin voinut olla 
Frozenin asuinympäristö. 






Kuuva on paikka, missä sielu lepää
ja on helppo hengittää.
Avaruus ympärillä puhaltaa arjen murheet pois.



Retken jälkeen piipahdin perinteikkäällä Honkapirtillä. 
Paikka on avoinna ympäri vuoden, ja sieltä saa sekä lounasta että
kahvioherkkuja.


Oli ihana istua takkatulen ääressä lämmittelemässä
ja nauttia kuumaa kaakaota sekä vegaanista muffinssia.
Ei ihme, että nyt hymyilyttää. 

Tämä olkoon #retkihaasteen retki luontokohteeseen,
jossa on jääseinä tai jäämuodostelmia.

tiistai 21. helmikuuta 2017

#retkihaaste - Pomponrahka, Turku


Talvilomaviikon tiistai valkeni aurinkoisena, 
joten päätimme lähteä happihyppelylle. 
Kohteeksi valikoitui kotia lähellä sijaitseva 
luonnonsuojelualue Pomponrahka.


Alue muodostuu kahdesta osasta:
Pomponrahkasta ja Isosuosta.
Vallitseva suotyyppi on isovarpuinen räme. 
 Alueeseen kuuluu myös erikoislaatuinen saranevatyyppinen suo, 
joka on syntynyt umpeen kasvaneen järven myötä.


Keskellä suoaukeaa löytyy mukava levähdyspaikka.
Ulkoilureitti on lyhyt, vain reilu kilometrin pituinen,
joten sinne voi lähteä pientenkin lasten kanssa.

Kannattaa kuitenkin huomioida, että kulku on osin haastavaa,
upottavaa, kosteaa ja märkää suoaluetta, 
ja reitti kulkee osittain pitkospuita pitkin.


Pomponrahka on yksi Turun salaisista satumetsistä,
minkä löysin vasta muutamia vuosia sitten. 
Ensimmäisen vierailuni jälkeen olenkin käynyt tiheään alueella.
Sinne on aina mukava palata,
kun kaipaa hengähdyshetkeä. 


Pitkospuilla arjen huolet katoaa. 

Tämä #retkihaasteen kohde olkoon 
no 6. Retki luontokohteeseen, jossa on suo.

maanantai 13. helmikuuta 2017

#retkihaaste - Kolkannokka vol 2


Pääsin kuvaamaan Kolkannokkaa heti viikon päästä
ensi vierailustani siellä.
Tammikuinen, aurinkoinen sää helli ja hemmotteli ulkoilijoita. 


Vaikka olen tosiaan elänyt lähes koko elämäni Turussa
ja käynyt lukemattomia kertoja Ruissalossa,
on Kolkannokka jäänyt minulta löytämättä.

Tämä on tietenkin herättänyt mielenkiintoni:
mitä muita upeita paikkoja lähiympäristöstäni löytyy,
missä en ole osannut vierailla. 


Kolkannokassa on upea ruotsalaisdekkarityylinen luonto:
rantakallioita, hiekkasärkkiä, käppyrämäntyjä.

Olin aivan haltioissani löytäessäni tuon paikan.
Maltan tuskin odottaa, että pääsen tuonne kesällä hengailemaan.

(No okei, myöhemmin selvisi, että Kolkannokka on aiemmin
ollut Turun kaupungin virallinen nudistiranta
ja osa ihmisistä nakuilee siellä edelleen.
Vaan sehän ei minunkaltaistani vanhaa hippiä haittaa.)



Kolkannokan merimaisemassa sielu lepää.


Aivan kärjestä löysin upean auringonpaisteessa 
sijaitsevan männyn,
joka oli kuin tehty retkipaikkaa varten.


Retkihaasteen innoittamana ostin perheellemme uuden termarin,
jossa on helppo ottaa kuumaa teetä tai kahvia mukaan. 


Tammikuun alku 2017 oli aivan uskomattoman kaunis, 
lämmin ja aurinkoinen.

Tämä retki olkoot 
no 3. Retki luontokohteeseen, jossa et ole aikaisemmin käynyt.

#retkihaaste2017 - Kolkannokka, Ruissalo


Ensimmäinen virallinen #retkihaaste2017 -retken
teimme Ruissalon Kolkannokkaan tammikuun alussa.

Meille vierailemaan tullut ystäväni kertoi
fb:sta löytämästään retkihaasteesta, 
joten päätimme lähteä yhdessä
porukalla ulkoilemaan. 


Retkikohteeksi valitsimme toiveestani Ruissalon Kolkannokan.
Olen asunut lähes koko ikäni Turussa ja olen 
käynyt Ruissalossa lukemattomia kertoja,
mutta Kolkannokassa olen käynyt ensimmäistä kertaa vasta tänä vuonna. 

Ruissalon päässä oleva Saaronniemi on tuntunut hieman tylsästä,
vaikka upea paikka sekin toki on.  

Kun viime syksynä kävimme mieheni kanssa Saaronniemessä,
lähdimmekin kävelemään sivutietä pitkin.
Silloin jäimme ihailemaan syksyn viimeisiä lämpimiä iltoja
ja upeaa auringnlaskua isolle kivenmurikalle. 

Minua jäi kuitenkin kaivelemaan, 
minne tuo hiekkatie olisi vienyt.  
Siitä lähdimme nyt ottamaan selvää ystäväni ja perheidemme kanssa.


Tuo mystinen hiekkatie vei Kolkannokkaan, 
mistä heti tuli suosikkipaikkani. 
Maisemat olivat kuin ruotsalaisesta saaristodekkarista.
Oli karua rantakalliota, hiekkasärkkää, käppyrämäntyä.
Harmikseni puhelimeni (kamerani) oli jäänyt autoon,
enkä saanut niemenkärjestä kuvia. 
Päätin, että palaan sinne heti kun mahdollista ottamaan kuvia.

Tuolla reissulla toteutimme toisenkin pitkäaikaisen haaveeni:
grillasimme ulkona talvisäässä.

Ihan kuin strömsössä tuo ei mennyt, 
sillä puut tai hiilet olisi pitänyt tuoda kotoa.
Onneksi muut ystävälliset grillaajat tarjosivat hiiliään,
ja saimme lämmitettyä soijanakkimme muksuille. 

Palasin Kolkanniemeen heti seuraavana viikonloppuna,
laitan siitä kuvia seuraavaan postaukseen. 

Tämän vuoden ensimmäisen virallisen retken teema olkoon
no 20. Retki kodalle tai nuotiopaikalle, jossa syöt lämpimän ruoan.

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

#retkihaaste2017 - muumilaakson talvi


Aurinko paistoi heti aamusta, 
joten suuntasimme retkelle Naantaliin. 
Vanhankaupungin edustalta oli helppo pujahtaa jäälle. 


Edessä siintää Kailon saari, 
joka Muumimaailmanakin tunnetaan. 

Meille nämä maisemat ovat tuttuja kesän
veneretkiltä.



Saaren takaa löytyy muumien uimahuvila,
joka nyt oli jään saartamana. 
Huvimajan kupeesta nousimme Muumien 
lumiselle ja talviselle saarelle.



Kävimme kurkkaamassa Muumitalolla,
mutta kukaan ei ollut kotona.
Ehkäpä muumit olivat yhä talviunilla.
Tai sitten seikkailemassa. 

Tosiasiassa poikani oli aivan jäässä ja
hoputti minua koko ajan eteenpäin.


Naantalin vanha keskiaikainen kivikirkko on aina 
vaikuttava näky ja maamerkki.

Tämä #retkihaaste oli no 44 retki jäälle.